Bertha is here! Welcome to Finland!

Standard

I am happy to tell you all, that my Dear Colleague, Bertha Dennis, from Meru Primary School, Arusha, Tanzania, is visiting Finland for three months. She is participating in teaching and learning processes in a couple of Helsinki and Espoo region schools. The first one is Koulumestari in Espoo. I can not imagine a better learner, evaluator, developer and implementator of the Finnish best pedagogical practices, than she is! Bertha knows the Tanzanian way of pedagogical thinking and is able to adapt and adjust the suitable practices. Yesterday we had a long and thorough discussion, and the discussion will continue in the Houtskär archipelago after two weeks. We will have a small pedagogical seminar, and of course go to sauna, swimming and fishing, too!

Last winter and spring I had a chance to teach Bertha and my other Tanzanian teacher colleague Neema, some Finnish language. We had a Skype meeting once a week (and some online materials to read,  listen and practice, too), and we learned many polite Finnish phrases, numbers, alphabet, week days and months… and had so much  fun! Both Swahili and Finnish are pronounced as they are written, so Bertha and Neema can read Finnish fluently. – And soon understand, too! I will follow Bertha´s visit here in Finland and discuss with her as often I can, and help her in every possible way. After three months she will have so much knowledge and ideas to bring home with her!

Advertisements

Viimeinen (?) kasvupyrähdys – opettajaksi!

Standard

Valmistuin 2015 keväällä vihdoin kasvatustieteen maisteriksi, olin työn ohella hissuksiin opiskellut vuodesta 2001. Välillä oli niin kiire yksityis- ja työelämän ruuhkavuosina, että opiskelut laitettin naftaliiniin hetkeksi. – Ja taas uudella innolla jatkettiin…. Maltoin sitten valmistumisen jälkeen olla vuoden ilman opiskelijan statusta, sitten hain ystävien suosituksesta HAMKiin opiskelemaan ammatillisen opettajan pätevyyttä. Vuosi hurahti nopeasti, opinnot olivat lähes puhtaasti verkossa, ja opetusharjoitteluksi sopi toinen parin kuukauden vierailuni Tansanian Arushaan, Meru Primary Schoolin Deaf Unitiin. Tämän silmiä ja sydäntä avanneen opetusharjoitteluni arviointi tehtiin Skypessä “kolmikantana”, ja kuulin silloin ohjaajaltani ensimmäisen kerran tansanialaisten opettajien hyvin myönteiset arviot työstäni. – Olipa se liikuttava hetki! Tansanialaisten opettajien koulutus jatkuu onneksi koko ajan verkossa!

HAMKin ammatillisen opettajan verkko-opinnot oli oikein hyvin suunniteltu ja rytmitetty. Aiheet olivat minulle hyvinkin tuttuja, mutta erityisten oppijoiden huomioiminen ja muutamat uudet sovellukset sekä menetelmät olivat virkistävä lisä “repertuaariini”. Myös opintopiirityöskentely oli erittäin antoisaa. Meitä oli kuuden hengen mukava, sopivan erilaisista oppijoista koostuva porukka, joka hioi särmiä ja hitsautui hyvin toimivaksi tiimiksi! Kiitos Velhot ja HAMK, hieno on taas valmistua, mutta oppiminen ei lopu tähänkään! 🙂

Oppimisen ja osaamisen arvioinnista

Standard
Tämän 3 opintopisteen laajuisen osion tavoitteet olivat:

“Opettajaopiskelija suunnittelee opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen monipuolisen arvioinnin, hän suunnittelee palautteen annon ja toteuttaa oman koulutusasteensa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita sekä tukee oppijoidensa itsearviointitaitojen kehittymistä.”

Minun opiskelijani ovat opetuksen ammattilaisia: yleissivistävän puolen ja ammatillisten alojen opettajia. Opetan heille digiteknologian pedagogisesti mielekästä käyttöä, verkossa ja monimuotoisesti, niin, että he pystyisivät heti soveltamaan oppimiaan hyviä käytänteitä omassa opetuksessaan ja opettajayhteisössä toimiessaan. Opettajat ovat kriittisiä ja kiireisiä asiakkaita, joten oppimistehtävät ja niiden arviointi on suunniteltava tarkasti kohderyhmän olemassa olevat tiedot ja taidot huomioiden. Tähän on hyvä käyttää jonkinlaista ennakkokartoitusta. Koulutusprosessin edetessä voi käyttää monipuolisia itse- ja vertaisarvioinnin menetelmiä, ja päätteeksi koota osaamiseen ja mahdolliseen vaikuttavuuteen (oma opetus) liittyvää palautetta sekä kartoittaa “seuraavia askeleita”. Tämä osio jäsensi ajatuksiani ja tukee varmasti seuraavia työtehtäviäni, esim. verkkokurssien parissa.

 

Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen

Standard

Olipa antoisia ja oppimisentäyteisiä rupeamia tämän teeman tiimoilta!  Erityisesti opintopiirimme heittäytyminen perehtymään Learning by Developing -malliin tutkivalla ja yhteisöllisellä otteella “ihmettelykysymyksineen” , osaamisperustaisine oppimisprosesseineen ja reflektoivine keskusteluineen jäi mieleen virkistävänä kokemuksena! – Ja mikä parasta, tunnen oppineeni ja ymmärtäneeni, mistä mallissa on kysymys! – Heräsi myös hinku päästä tätä mallia ihan oikeasti kokeilemaan. No, tällaista oppimista ja kehittämistä on työni täydennyskouluttajana ollut – opiskelun ohessa ja toisin päin!

Oli myös antoisaa tutustua muiden opintopiirien pedagogisten mallien esittelyihin ja menetelmäkokeiluihin. Paljon oli nähty vaivaa ja varmasti opittu! – Ja tuotoksista opimme me muut! Olen iloinen, että päädyin osallistumaan tähän teemaan, enkä suorittamaan sitä näytöillä. – Taatusti opin enemmän osallistumalla!

Omaksi opetusmenetelmäkokeiluksi minulla oli lukuisia vaihtoehtoja, joista valitsin Tyyt.fi -kurssien esittelyn ja koekäytön opintopiirini kanssa. Sain arvokasta palautetta kursseista ja mahdollisesti yhden ammatillisen koekäyttäjäryhmänkin! – Raportoin myös Tekijänoikeusvelho -verkkokurssini toteuttamisesta ja “samalla iskulla” sain tehtyä kurssin esittelymateriaalin, jota olen jo kerran toisessa yhteydessä päässyt käyttämään. – WINWIN!

Opettajan työ ammatillisessa koulutuksessa

Standard

Ammatillisen opettajan työtä ohjaavat lukuisat normit, määräykset ja ohjeistukset sekä eri rahoituslähteiden säännöt ja arviointikriteerit. Itse olen tehnyt 20 vuoden työuran pääasiassa opetushenkilöstön täydennyskoulutusten parissa, ja tottunut siihen, että ensin koulutushanke “myydään” rahoituslähteelle (esim. OPH): luetaan tarkasti, mitä painotetaan ja millä perusteella arvioidaan hakemuksia. – Jos ja kun rahoitus on saatu, koulutus myydään uudestaan kunnalle, kaupungille tai koululle, erilaisella “kielellä”.

Itselleni näissä opinnoissa tärkeintä antia oli palautella mieleen lainsäädäntöä ja asetuksia, jotka ohjaavat ammatillista opetusta, ja jälleen kerran huomata esim. hallituksen kärkihankkeiden ja oppilaitosten todellisuuden välillä oleva kuilu: Hankkeet kuulostavat hyvinkin järkeviltä ja tavoittelemisen arvoisilta, mutta arki oppilaitoksissa on usein tiukkaakin tiukempaa, ja resursseja uusien hankkeiden totetuttamiseen ei ole tarpeeksi. On leikattu ensin resursseja reippaasti ja sitten annetaan pieni rahoitus kärkihankkeen edistämiseksi. Keskustelin erään turhautuneen opettajan kanssa muutama päivä sitten, hän kommentoi melko kipakasti “digiloikkaa”… 😉

Toisaalta minulla on tuoreessa muistissa Tansanian Arushan opettajien koulutusrupeama ja vierailut monissa perusasteen- ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kokemaani nähden meillä on paljon resursseja kehittää opetusta!

Oppimisympäristöjen moninaisuus

Standard

Oli yllättävän hyvä palautella mieleen oppimisympäristöjen erilaisia määritelmiä ja muistaa käsitteen laajuus ja oppimisympäristöjen moninaisuus. Oppimista tapahtuu koko ajan ja joka puolella, välillä tavoitteellisesti ja organisoidusti, välillä ihan vahingossa ja pyytämättä!

Olen viimeisen parinkymmenen vuoden ajan käyttänyt yli kahtakymmentä eri verkko-oppimisympäristöä ja nähnyt niiden kehityksen hyvinkin hankalista ja “kotikutoisista” ratkaisuista aidosti oppimista tukeviin ja käyttöliittymältään selkeisiin alustoihin. Moodle ja Fronter ovat laajalti opiskelu- ja koulumaailman käytössä ja soveltuvat kohtuullisen hyvin pitkäjänteiseen työhön. Myös sosiaalisen median suositut palvelut sopivat hyvin oppimisen tueksi. Erilaiset yhteisöllisen kirjoittamisen välineet, keskusteluryhmät, pelit, käsitekarttaohjelmat ja “ilmoitustaulu”-tyyppiset ratkaisut tuovat vaihtelua ja virkistystä verkko-oppimiseen. Opiskelijat jakavat onnistumisiaan mielellään verkossa. – Ja miksi ei välillä hauskoja kömmähdyksiäkin?

Ammatillisessa oppimisessa on käytössä  myös erilaisia simulaatiosovelluksia, pääsin viime keväänä tutustumaan koulutuskeikan yhteydessä mm. rekka-auton ohjaamo -simulaattoriin, joka teki minuun vaikutuksen! Myös sosiaali- ja terveysalalla on erinomaisesti toimivia ja hyvinkin autenttisia hoitoalaan liittyviä oppimisympäristöjä. Päästään hyvinkin lähelle autenttista tilannetta, ja aitoon työssäoppimiseen siirtyminen on turvallisempaa.

Tämän opintojakson tavoitteena oli, että me osaamme valita opetukseen tarkoituksenmukaisimmat oppimisympäristöt ja aineistot sekä hyödynnämme teknologian mahdollisuuksia, noudattaen tietosuojaan ja tekijänoikeuksiin liittyviä normeja ja periaatteita. Nämä asiat olivat minulla jo aika hyvin “hallussa” työni kautta, mutta totean jälleen, että aina oppii jotakin uutta. Nyt opin (muistin?) yhteisen dokumentin kirjoittamisesta mm. sen, että kannattaa sopia  tuotoksen formaatista ja lähdeviittausten muodosta tarkkaan jo heti aluksi. Näin loppufiilaus on paljon helpompaa! Olen myös näin marraskuun pimeänä ja sateisena aamuna hyvin kiitollinen tästä verkko-opiskelun mahdollisuudesta: ei tarvitse matkustella kukonlaulun aikaan junalla Hämeenlinnaan, vaan voi osallistua opintopiirin Skype-kokoukseen tai opintoryhmän verkkoluennolle ihan kotisohvalta! 🙂

 

Erityiset oppijat Suomessa ja Tansaniassa

Standard

Eilen osallistuin HAMKin verkkokokoukseen  Yksilöllisten oppimistarpeiden tunnistaminen -opintojaksolla. Tämä aihealue sisälsi paljon minulle uutta asiaa, ja olinkin erityisen motivoitunut osallistumaan yhteiseen ja yksilölliseen opiskeluun. Opintopiirimme valmisteli (pidimme neljä omaa verkkopalaveria Skypessä) Prezi-esityksen, jossa selvitimme, mitä on monialainen yhteistyö ja miten se toteutuu oppilaitoksissa. Minun “caseni” oli Meru Primary School täällä Tansanian Arushassa. Lisäksi oli pari ammatillisen oppilaitoksen esimerkkiä Suomesta. Ero on selvä: Suomessa on pitkälle kehittynyt monialaisen tuen ja oppilashuollon järjestelmä prosesseineen ja toimintamalleineen, täällä Tansanissa, ainakin valtion oppilaitoksissa, vastuu on opettajilla. Rehtorikaan ei aiheeseen juurikaan ehdi puuttua, hänellä on hallinnossa kädet täynnä töitä.

Täällä Meru Primaryssa Kuurojen yksikön oppilaat tulevat kouluun hyvin erilaisin valmiuksin, välillä puuttuu paljon käsitteitä, käytössä on vain vanhempien ja lapsen yhdessä kehittelemä “oma kieli”. Opettajat ovat hyvin kokeneita, he testaavat ja arvioivat oppilaan valmiuksia keskustellen vanhempien kanssa. He laativat yksilöllisen opiskelusuunnitelman kiswahilin kielen, matematiikan, englannin ja biologian (science) opiskeluun. Ryhmät ovat onneksi pieniä, 6-8 oppilasta, joten opettajalla on aikaa eriyttää opetusta ja auttaa yksilöllisesti. Lisäksi käytössä on hyvä digitaalinen välineistö ja verkkoyhteys sekä usein vielä ICT-asiantuntijan tuki ja apu.

Tansanian (valtion) ammatillisissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tilanne on huomattavasti haastavampi erityisille oppijoille: he ovat samoissa, suurissa (esim. 70 opiskelijaa) ryhmissä “main streamin” kanssa, eikä tukea juurikaan ole. “Dropouteja” on paljon. Toisaalta täytyy todeta, että eilisen verkkokokouksen jälkeen Suomen tilannekin tuntui haastavalta: määrärahoja kuraattorien ja psykologien palkkaamiseen on leikattu ja vakavia mielenterveyden ongelmia ei pystytä aina ennakoimaan. Uhkaaviakin tilanteita sattuu. – Kyselin vastaavista tilanteista täällä Tansaniassa, niitä ei edes tunnistettu: opiskelijat ovat äärimmäisen motivoituneita, eikä opettajaa uhata fyysisesti eikä henkisesti. Osassa oppilaitoksista on myös käytössä ruumiillinen kuritus, joten pelkokin saattaa oppijaa ohjata. – Onneksi täällä Meru Primaryn kuurojen yksikössä ei käytetä ruumiillista kuritusta ja pedagoginen ote on kannustava ja aktivoiva!

Opintojakson tavoitteet olivat kunnianhimoiset, mutta koen ainakin osaksi ne saavuttaneeni: tunnen nyt Suomen (ja Tansanian) oppilashuoltoa ja moniammatillista yhteistyötä (tai sen puutetta) huomattavasti enemmän, tunnistan paremmin erityisen tuen tarpeita ja osaan tarvittaessa laatia HOJKSin yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.